Sähköpula pähkinänkuoressa

  • Sähköpula tulee, jos sähköä käytetään enemmän kuin sitä tuotetaan.
  • Sähköpula ajoittuu kovimpiin kulutuspiikkeihin, esimerkiksi pakkasjaksojen arkipäiviin.
  • Jos muut toimenpiteet eivät riitä, tehdään viimeisimpänä toimenpiteenä hallittuja sähkökatkoja.
  • Katkot kestävät noin kaksi tuntia ja niitä kierrätetään eri alueilla.
  • Sähköpulan varalle on suunnitelmat ja toimintaa on harjoiteltu.
  • Sähköpulan sattuessa tilanne on ammattilaisten hallinnassa.
  • Sähköpulan syntymiseen voit vaikuttaa vähentämällä sähkönkäyttöäsi.

Mikä ihmeen sähköpula

Sähköverkossa on oltava sähköä koko ajan yhtä paljon kuin sitä käytetään. Sähköpula syntyy, jos kulutusta on enemmän kuin verkkoon tuotetaan sähköä.

Jos kulutus on suurempaa kuin sähköntuotanto, voi koko Suomen sähköjärjestelmä kaatua. Tuollainen ”black out” tarkoittaisi, että sähköt olisivat poikki koko maasta ja niiden takaisin saaminen veisi vähintäänkin useita tunteja. Sen estämiseksi tehdään tarvittaessa hallittuja ja alueellisia sähkökatkoja, joilla tasataan sähkön käyttö vastaamaan sen hetkistä sähkön saatavuutta.

Alueelliset sähkökatkot ovat kuitenkin viimeinen keino koko maata koskevan sähkökatkon välttämiseksi. Sitä ennen on jo tehty muita toimenpiteitä, kuten käynnistetty häiriöitä varten varattuja varavoimalaitoksia.

Sähkön säästäminen tärkeää

Jokainen meistä voi vaikuttaa sähköpulan syntymiseen vähentämällä omaa sähkönkäyttöään. Erityisen tärkeää sähkön säästäminen on tyynien pakkaspäivien aamun ja illan kulutushuippujen aikana.

Mitä vähemmän sähköä käytetään sitä varmemmin sähköntuotanto riittää. Pienilläkin säästöillä on merkitystä.

Vinkkejä sähkön säästämiseen löydät Astetta alemmas -kampanjan sivuilta.

Sähkökatkot ovat mahdollisia ja niihin on hyvä varautua

Sähköpulasta johtuvat, hallitut sähkökatkot eivät ole todennäköisiä, mutta ne ovat mahdollisia ja niihin on syytä kaikkien varautua.

Sähkön riittävyys riippuu Suomen omasta sähköntuotannosta, sähkön tuonnista sekä talven säästä.

Jos oma sähköntuotanto toimii normaalisti ilman häiriöitä, sähköä voidaan tuoda ulkomailta ja talvi on lauha ja tuulinen, sähkön riittävyys on hyvällä tasolla. Sähköpulaan voidaan joutua, jos talvi on kylmä ja heikkotuulinen ja samaan aikaan on ongelmia joko omassa sähköntuotannossa tai sähkön tuontiyhteyksissä.

Kiertäviä kahden tunnin sähkökatkoja

Sähköpulasta johtuvien sähkökatkojen toteutukset on suunniteltu hyvissä ajoin etukäteen.

Suomen sähköverkon tasapainosta vastaava kantaverkkoyhtiö Fingrid ohjaa alueellisia sähköverkkoyhtiöitä, kuten PKS Sähkönsiirtoa, sähkökatkojen toteuttamisessa. PKS Sähkönsiirto vähentää omassa verkossaan sähkönkulutusta Fingridin ohjeiden mukaisesti.

Käytännössä se tarkoittaa, että PKS Sähkönsiirrolla on valmisteltu sähköverkon eri alueista useita erilaisia ryhmiä, joiden kesken sähkökatkoja kierrätetään kulloisenkin tarpeen mukaan.

Asiakkaille se tarkoittaa noin parin tunnin sähkökatkoja silloin tällöin. Katko voi toistua myöhemmin uudelleen, jos sähköpula pitkittyy.

Katkojen ulkopuolelle rajataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toiminnot kuten sairaalat.

Varaudu ja testaa

Kannattaa miettiä jo valmiiksi, miten toimit, jos sähköt katkeaisivat pariksi tunniksi. Omaa valmiutta voi testata kotona ja omilla käytännön havainnoilla parantaa ennakointia.

Lataa sähköä tarvitsevien laitteiden akut ja pidä varavirtalähteet täyteen ladattuina.

Katso, että tasku-, ja otsalamput pattereineen sekä kynttilät ja tulitikut ovat helposti saatavilla.

Sähköt voivat katketa myös esimerkiksi myrskytuhojen myötä, joten jokaisen kotitalouden on hyvä olla varautunut sähkökatkoihin muutenkin kuin sähköpulan takia.

Ohjeita varautumiseen löydät viranomaisten ja järjestöjen laatimasta varautumissuosituksesta 72tuntia-sivuilta.

Seuraa uutisia ja sähköyhtiön viestintää

Kovat ja pitkään jatkuneet pakkaset kasvattavat sähkönkäyttöä ja altistavat sähköpulalle. Sähköpula voi syntyä myös äkillisesti erilaisista häiriötilanteista johtuen, tällöin sähköpulatilannetta ei ehditä välttämättä ennakoida.

Fingrid seuraa tilannetta koko ajan ja heillä on kolmiportainen järjestelmä sähköpulatilanteen vakavuuden kuvaamiseen.

Käytännössä mahdollisen sähköpulan uhkaa pystytään ennakoimaan noin vuorokautta aikaisemmin. Tällöin asiasta kerrotaan uutisissa sekä Fingridin ja PKS Sähkönsiirron viestintäkanavissa.

Mahdollinen sähköpula ajoittuu todennäköisesti kireille ja tyynille pakkasjaksoille sekä sähkönkäytön kovimpiin tunteihin, joita ovat arkiaamut kello 8–10 ja alkuillat kello 16–20.

Sähköpula voi syntyä myös nopeasti ja muinakin ajankohtina, esimerkiksi erilaisista sähköverkon häiriöistä johtuen. Näissä tilanteissa ennakkotiedottaminen on mahdotonta.

SÄÄSTÄ SÄHKÖÄ

Katso täältä käytännön vinkkejä sähkön säästämiseen

Astetta alemmas -kampanja

VARAUDU SÄHKÖKATKOIHIN

Katso täältä ohjeet sähkökatkoihin varautumiseen

72 tuntia -varautumissuositus

Kysymyksiä ja vastauksia sähköpulasta

  • Mitä voin itse tehdä sähköpulan estämiseksi?

    Säästä sähköä – erityisesti tyynien pakkaspäivien aamun ja illan kulutushuippujen aikana.

    Pienilläkin teoilla on vaikutusta sähköpulan syntymiseen.

    Vinkkejä sähkön säästämiseen löydät Astetta alemmas -kampanjan sivuilta.

  • Tarvitseeko sähköpulaa pelätä?

    Sähköpulaa ei tarvitse pelätä.

    Tilanne on ammattilaisten hallinnassa, toimenpiteet on suunniteltu ja mahdolliset sähkökatkot ovat kohtuullisen lyhyitä.

  • Mitä siis käytännössä tapahtuu, kun sähköpula iskee?

    Suomen sähköjärjestelmän ylläpidosta vastaava kantaverkkoyhtiö Fingrid pyrkii ehkäisemään sähköpulan syntymistä esimerkiksi ottamalla käyttöön varavoimaa sekä hankkimalla lisäenergiaa ulkomailta. Jos nämäkään toimenpiteet eivät auta, Fingrid ohjeistaa paikallisille sähköverkkoyhtiöille, kuten PKS Sähkönsiirrolle, kuinka paljon tehoa heidän tulee kytkeä irti alueiltaan.

    Sähköverkkoyhtiö katkaisee sähkönjakelun ennakkoon tekemänsä suunnitelman mukaisesti, aluekohtaisesti pariksi tunniksi kerrallaan, alueita kierrättäen.

    Vaikeissa tehopulatilanteissa samalle alueelle voi kohdistua vielä uusi katko saman vuorokauden aikana.

    Asiakkaille tiedotetaan katkoista mahdollisuuksien mukaan etukäteen.

  • Ovatko suunnitellut katkot ennakoitavissa?

    Kovat, pitkään jatkuneet pakkaset kasvattavat sähkönkäyttöä ja altistavat sähköpulalle.

    Sähköpula voi syntyä myös äkillisesti erilaisista häiriötilanteista johtuen, tällöin sähköpulatilannetta ei ehditä välttämättä ennakoida, eikä lähettää ennakkoviestejä asiakkaille.

  • Onko katkoja tulossa kerran vai useammin ja mihin kellon aikaan?

    Katkoja voidaan joutua tekemään samalle alueella useammin kuin kerran, mutta kahden sähkökatkon välissä on aina useampi tunti aikaa.

    Sähköpula ajoittuu todennäköisesti sähkönkäytön kovimpiin tunteihin, joita ovat arkiaamut kello 8–10 ja alkuillat kello 16–20.

  • Kuinka kauan sähkökatkot voivat kestää?

    Hallitut sähkökatkot on suunniteltu kestämään noin kaksi tuntia kerrallaan, ja ne kiertävät sähköverkkoyhtiön laatiman suunnitelman mukaisesti alueelta toiselle.

  • Miten katkoista saa tietää etukäteen?

    Seuraa uutisia sekä PKS Sähkönsiirron ja Fingridin viestintäkanavia, verkkosivuja ja somea.

    Omat yhteystiedot on hyvä tarkistaa joko Säppi-sovelluksesta tai OmaPKS-palvelusta, sillä asiasta tiedotetaan mahdollisuuksien mukaan myös tekstiviesteillä tai sähköpostilla.

  • Miten hallittuihin sähkökatkoihin tulee varautua?

    Kannattaa miettiä jo valmiiksi, miten toimit, jos sähköt katkeavat pariksi tunniksi.

    Omaa valmiutta voi testata kotona ja omilla käytännön havainnoilla parantaa ennakointia.

    Lataa sähköä tarvitsevien laitteiden akut ja pidä varavirtalähteet täyteen ladattuina. Katso, että tasku-, ja otsalamput pattereineen sekä kynttilät ja tulitikut ovat helposti saatavilla.

    Kun sähköpulan riski on tiedossa, siitä uutisoidaan. Vältä hissien käyttöä ennalta varoitettuina ajankohtina.

    Sähköt voivat katketa myös esimerkiksi myrskytuhojen myötä, joten jokaisen kotitalouden on hyvä olla varautunut sähkökatkoihin muistakin syistä kuin vain sähköpulatilanteet.

  • Mitä teen, kun sähköt katkeavat?

    Muista, että tilanne on ammattilaisten hallinnassa eikä mitään hätää ole.

    Sulje katkon alkaessa päälle jääneet sähkölaitteet. Voit jättää esimerkiksi yhden valaisimen päälle, jotta huomaat, kun sähkökatkos päättyy. Vältä jääkaapin ja pakastimen turhaa avaamista. Älä avaa ikkunoita tai ulko-ovia, ettei lämmin ilma karkaa.

    Sinun ei tarvitse ilmoittaa sähkökatkosta sähköyhtiölle tai viranomaisille. Älä soita sähkökatkon takia yleiseen hätänumeroon, ellei sinulla ole oikeasti hätä.

  • Mitä teen sähkökatkon jälkeen?

    Tarkista kaikki sähkölaitteet, ettei esimerkiksi liesi tai sauna jäänyt katkon alkaessa päälle.

    Käytä sähköä säästelleen edelleenkin, älä laita kaikkia laitteita kerralla päälle. Sähköpula voi olla edelleen akuutti, mutta katko käynnissä toisella alueella.

    Käytä vesihanaa varoen, hanasta voi tulla katkon jälkeen erittäin kuumaa vettä.

  • Miten hallittu sähkökatko eroaa myrskyn aiheuttamasta sähkökatkosta?

    Hallitut sähkökatkot ovat suunnitelmallisia ja tarkoin harkittuja toimia, joita paikallinen sähköverkkoyhtiö valvoo. Luonnonvoimista aiheutuvat katkot voivat kestää huomattavasti kauemmin ja ovat äkillisiä, ennalta-arvaamattomia.

  • Koskevatko hallitut sähkökatkot kaikkia?

    Kaikkien on hyvä varautua sähkökatkoihin.

    Katkojen ulkopuolelle rajataan ainoastaan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toiminnot, kuten sairaalat ja pelastuslaitokset.

    Saattaa olla, että kriittisiäkin toimintoja joutuu katkon kohteiksi, sillä katkot suoritetaan laajoina ryhminä tai jos sähkönkäytön rajoituksen tarve on suuri. Kriittisissä toiminnoissa omat varavoimakoneet varmistavat toimintojen jatkumisen muutaman tunnin katkon aikana.

  • Saako sähkökatkoksesta aiheutuneesta vahingosta korvauksia?

    Sähköpulan helpottamiseksi tehtävistä katkoista ei makseta korvauksia, sillä kyse ei ole sähkömarkkinalain mukaisesta virheestä sähkönjakelussa. Hallittujen sähkökatkojen ei tulisi lyhytkestoisuudellaan aiheuttaa suoria vahinkoja.

  • Miksi katkoja ei voi järjestää vain yöllä?

    Katkoilla on tarkoitus tasata kulutuspiikkiä, jotta sähköä riittää verkostossa jatkuvasti, joka hetki. Yöllä sähkön käyttö on vähäisempää, eikä sähköpulaa synny.

  • Pilaantuvatko ruuat jääkaapissa ja pakastimessa suunniteltujen katkojen aikana?

    Kun jääkaappia avataan harkiten, ruuat eivät lämpene kahden tunnin aikana. Pakastimessa ruuat säilyvät ainakin vuorokauden, kun pakastin pidetään suljettuna.

  • Mitä tapahtuu, jos olen suihkussa ja sähköt katkeavat? Saako vessaa käyttää?

    Sulje hana.

    Sähkökatkos katkaisee veden tulon viimeistään muutamassa tunnissa, sähköä kun tarvitaan veden pumppaamiseen.

    Vessan voi vetää kerran, seuraavat huuhtelukerrat onnistuvat ämpäriin lasketulla vedellä, suoraan pönttöön kaatamalla.