Vierimetsänhoidon hyödyt näkyvät vikojen vähentymisenä
PKS Sähkönsiirto on tehnyt vierimetsänhoitoa yli kymmenen vuoden ajan. Urakka tuli päätökseensä kesällä 2024.
Vierimetsänhoidolla tarkoitetaan sähkölinjojen johtoalueen vieressä olevan metsän harvennusta aukko- tai harvennushakkuulla. Tavoitteena on, että puita ei pääse kaatumaan johdolle johtoalueen ulkopuolelta aiheuttaen sähkökatkoja.
PKS Sähkönsiirrolla vierimetsänhoitoa on tehty vuodesta 2013 alkaen ympärivuotisesti, ja kesäkuussa 2024 urakka tuli suunnitellusti päätökseensä.
Yhteensä metsää on hoidettu noin 5 800 kilometrin verran: aukkohakkuuta on tehty noin 3 100 kilometriä, kun taas harvennushakkuuta 2 700 kilometriä.
– Aukkohakkuissa sähkölinjan keskikohdasta raivataan 20 metriä vapaata aluetta, jolloin puut eivät yllä linjalle. Harvennushakkuissa puolestaan poistetaan riskipuita, kuten lahopuita, kallellaan olevia puita sekä riukumaisia puita. Samalla ylitiheä kasvatusmetsä harvennetaan talousmetsäkuntoon, jolloin metsä kasvaa ajan saatossa vahvemmaksi vähentäen vikaisuutta pitkällä aikavälillä, kertoo PKS Sähkönsiirron kehityssuunnittelija Lauri Kurki.
Vähemmän vikoja, enemmän säästöä
PKS Sähkönsiirron tavoitteena on parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta niin, että myrskyt ja lumikuormat eivät aiheuta taajamissa yli kuuden eikä haja-asutusalueilla yli 36 tunnin keskeytyksiä vuoteen 2036 mennessä. Tätä velvoittaa sähkömarkkinalakikin.
Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttää PKSS:n sähköverkon rakenteen muuttamista esimerkiksi kaapeloinnilla ja siirtämällä ilmajohtoja metsästä tienvarteen.
Haasteena on rakentaa suurin osa verkosta uudelle tekniikalla siirtymäaikana. Tähän ratkaisuksi löydettiin vierimetsänhoitomalli, joka parantaa sähkön toimitusvarmuutta kustannustehokkaasti. Sen kokonaiskustannukset ovat olleet noin 30 miljoonaa euroa.
– Vierimetsänhoidon ansiosta verkon kaapelointeja ja saneerauksia on voitu siirtää pidemmälle aikajänteelle, mikä pienentää myös verkkopalvelumaksujen korotuspaineita, kertoo PKS Sähkönsiirron rakennuttamispäällikkö Jukka Leppänen.
Vierimetsänhoidolla on ollut merkittävä vaikutus sähkövikojen vähentymiseen. Havaintojen mukaan alueet, joilla ei ole tehty vierimetsänhoitoa, kärsivät selvästi enemmän vioista kuin alueet, joilla harvennuksia ja raivauksia on tehty. Esimerkiksi linjoilla olevia lumihavaintoja nähdään pääasiassa alueilla, joilla ei ole tehty vierimetsänhoitoa.
– Tykkylumien aikaan tehdyillä lentotarkastuksilla on havaittu, että vierimetsähoitamattomilla alueilla on ollut 6,7 vikaa per sata kilometriä, kun taas harvennetuilla alueilla samoja kilometrejä kohden 0,4. Se on valtava ero, Kurki havainnollistaa.
– Jos emme olisi tehneet vierimetsänhoitoa, olisi meillä 40 prosenttia enemmän vikoja. Vierimetsänhoidot tekevät vuodessa noin miljoonan verran säästöä korjauskustannuksissa.
Myös myrskyjen jälkituhoon vierimetsänhoidolla on ollut positiivinen vaikutus: vikoja on havaittu kolmanneksen vähemmän harvennetuilla metsäalueilla. Avohakkuu on ollut tehokas sekä myrskyissä että tykkylumiongelmissa, kun taas harvennus on toiminut erityisen hyvin runsaslumisilla alueilla.
Edelläkävijänä Suomessa
PKS Sähkönsiirto on ainut sähköverkkoyhtiö, joka on tehnyt vierimetsänhoitoa Suomessa näin suuressa mittakaavassa. Sijainnilla on ollut osaltaan vaikutusta tähän, sillä Itä-Suomi on maamme metsäisimpiä alueita. Metsäisyysaste täällä on noin 80 prosenttia, ja lähes yhtä monta prosenttia sähkövioista johtuu vierimetsästä.
PKSS on myös raivannut ensimmäisten verkkoyhtiöiden joukossa tietä vierimetsänhoidolle. Muille verkkoyhtiölle on kerrottu avoimesti toimintatavoista, ja heidän edustajiaan on tullut paikan päälle seuraamaan, kuinka metsänhoitoa täälläpäin toteutetaan.
– Mukanamme on ollut alusta asti laaja asiantuntijaverkosto, joiden kanssa on varmistettu metsänhoidon laatutaso kaikilla alueillamme samanlaiseksi. Esimerkiksi Metsänhoitoyhdistyksen kanssa rakensimme toimintamallin, ja heiltä saimme myös projektipäällikön vetämään urakkaa, Leppänen huomauttaa.
Ympäristöarvot ja metsälain noudattaminen ovat olleet olennaisesti mukana vierimetsänhoidossa. Esimerkiksi lakisääteisten luontokohteiden säilyminen on aina turvattu metsien käsittelyssä, ja tekopökkelöillä on pyritty edistämään luonnon monimuotoisuutta hakkuualueilla.
Myös maanomistajat ovat suhtautuneet positiivisin mielin vierimetsänhoitoon. Heidän kanssaan on aina sovittu yhdessä raivauksista.
– Poimintahakkuu eli jatkuvan kasvatuksen hakkuutapa on keino saada metsä tuottamaan paremmin, joten siinä on sekin hyöty maanomistajille, PKS Sähkönsiirron aluepäällikkö Jarkko Ronkainen mainitsee.
Riskipaikat poistetaan
Vaikka suurin urakka onkin nyt takanapäin, kiinnitetään jatkossa huomiota metsänomistajien ja metsäyhtiöiden metsänhakkuisiin. Täsmätekemistä vaaditaan yksittäisiin hakkuukohteisiin, joista jää erilaisia kiiloja ja kaistaleita seurattavaksi. Tällaisten riskikohteiden poistamisesta sovitaan maanomistajan kanssa.
– Ensimmäiset kolme vuotta metsätilojen avohakkuiden jälkeen ovat näillä alueilla uhkaavimpia: mahdollisesti jäävillä kaistaleilla ja kiiloilla ei ole enää metsää suojana, jolloin ne eivät ole tottuneet esimerkiksi kovaan tuuleen. Ajan kanssa puusto kuitenkin oppii kestämään erilaisia sääolosuhteita, Ronkainen toteaa.
Metsänkasvua seurataan muun muassa helikopterista käsin. Puusto kasvaa entisiin mittoihin alueesta riippuen noin 15–20 vuoden kuluessa.
Kymmenen vuoden vierimetsänhoito lukuina
- 30 miljoonaa euroa kokonaiskustannuksia
- 7 400 maanomistajaa, joille puista on maksettu
- 670 000 kuutiota puukaupan motteja
- 3,5 miljoonaa maksettu odotusarvoja
- 4,2 miljoonaa maksettu uudistamiseen
Työllistänyt:
- 40 000 tuntia asiantuntijoita
- 77 000 tuntia motoa
- 58 000 tuntia ajokonetta
- 53 000 tuntia raivaussahaa
- 5 800 kilometriä kävelty tai ajettu läpi linjaa
