Sähkökatkon anatomia – mikä aiheuttaa sähkökatkoja?

Parhaimmillaan sähkökatko pakottaa meidät irti digilaitteista ja lähelle toisiamme, mikä on mukava asia. Toisaalta sähkökatko aiheuttaa aina myös epämukavia asioita. Kun tupa jäähtyy, tunteet kuumenevat.

Joka tapauksessa me täällä PKS Sähkönsiirrolla suhtaudumme jokaiseen sähkökatkoon kuin kyse olisi elämästä tai kuolemasta. Joskus voi nimittäin ollakin.

Miksi sähköt katkeavat?

Syynä on joskus kohtalo, joskus kaivinkone. Yleisimmin kuitenkin sää: kovat tuulet, myrskyt tai tykkylumi kaatavat puun sähkölangoille ja äkkiä keskimäärin 60 kilometriä verkkoa on pimeänä. Tällainen rätskähdys vie sähköt yleensä sadoista talouksista kerralla, vaikka Itä-Suomi tunnetaankin harvaan asuttuna alueena.

Metsän eläimet osallistuvat myös talkoisiin. Lisäksi muun muassa nopean valokuitunetin leviäminen on huomattu valvomossamme – terveisiä vain sinne kaivinkoneiden koppeihin!

Huom! Mikäli havaitset vikapaikan, kuten esimerkiksi langoille kaatuneen puun, älä tartu moottorisahaan vaan kännykkään ja tee vikailmoitus. Jätetään korjaustoimet suosiolla ammattilaisille. Vikailmoituksen voit tehdä täällä.

Ei siis kannata toimia kuten muuan kuorma-autoilija, joka katkaisi nosturipuomilla kolme johtoa, pysäytti auton ja keri katkenneet langat sievälle kiepille pylvään juureen.

Sen kaverin ei kannata enää lotota, koska koko loppuelämän onni tuli varmasti käytettyä siinä yhdellä kertaa. Oli silkkaa tuuria, että johdot olivat siinä vaiheessa virrattomina. 20 000 volttia kouriin syötettynä on niin sanottu kertaluontoinen elämys, jota emme suosittele kokemaan.

Miksi räpsyy?

Joskus sähköt katkeavat, palaavat hetikohta ja katkeavat sitten saman tien uudestaan. Kyse on jälleenkytkennästä, joka selvittää 70–80 prosenttia verkon vioista.

Kun esimerkiksi satunnainen epäonnenkoppelo lentää johtimiin, kytkee sähköasemalla oleva automatiikka sähköt pois koko johtolähdöltä (meillä keskimäärin 60 km). Tällainen automaattinen pikajälleenkytkentä kestää yleensä alle sekunnin ja näkyy asiakkaalle sähköjen räpsähtämisenä.

Tällin seurauksena siivekkään sielu kohoaa taivaisiin ja ruumis putoaa langoilta maahan. Vika poistuu ja sähkönjakelu jatkuu normaalisti. Ellei poistu, tekee automatiikka uuden jälleenkytkennän, joka kestää pari minuuttia.

Koppeloiden lisäksi jälleenkytkentöjä aiheuttavat linjoihin taipuvat tai niiden päälle putoavat oksat tai pienemmät puut.

Tältä se näyttää, kun linjojen päälle putoaa oksa. Kipinän, liekkien ja pamauksen lisäksi tuloksena on vähintäänkin jälleenkytkentä – pahimmillaan pidempikin sähkökatko.

Sitkeimpien vikojen selvittelyyn meillä on kaukokäyttöerottimet, ja lopulta asentajamme löytävät vikapaikan viimeistään, kun mennään paikan päälle maastoon ja partioidaan linja läpi. Kunhan käsikäyttöerottimilla on ensin haarukoitu millä hehtaareilla vikapaikka sijaitsee. Tällaisissa tapauksissa sähköt saattavatkin olla pois jo kauemminkin.

Maakaapelit ovat erikseen, niihin harvemmin metsänelävät osuvat. Jos asialla on sen sijaan vaikkapa satunnainen ekskavaattori, vikapaikka selviää kyllä nopeasti mutta toisaalta maakaapelin korjaaminen vie yleensä hieman kauemmin.

Sähkökatko ja korvaukset – kuinka paljon kärsimys maksaa?

Jos sähköt ovat poikki yhtäjaksoisesti vähintään 12 tuntia, sähkömarkkinalaki lupaa asiakkaallemme lohdutukseksi vakiokorvauksen. Katkon pituus lasketaan siitä, kun vika on tullut tietoomme ja meillä on ollut mahdollisuus aloittaa sen korjaaminen – eli ei samasta sekunnista, kun Samsung sammuu.

Korvaus ilmestyy sähkölaskulle automaattisesti, joskaan ei yleensä heti ensimmäiselle katkon jälkeiselle laskulle. Mutta ilmestyy kyllä.

Kuinka paljon saat, jos sähköt ovat poikki pidempään?

• 12–24 tuntia: 10 % vuotuisesta verkkopalvelumaksusta
• 24–48 tuntia: 25 % vuotuisesta verkkopalvelumaksusta
• 48–72 tuntia: 50 % vuotuisesta verkkopalvelumaksusta
• 72–120 tuntia: 100 % vuotuisesta verkkopalvelumaksusta
• 120–288 tuntia: 150 % vuotuisesta verkkopalvelumaksusta
• Yli 288 tuntia: 200 % vuotuisesta verkkopalvelumaksusta

Jos kyseessä on esimerkiksi pitkäaikainen yli- tai alijännite tai nollavika, verkkoyhtiö voi olla korvausvelvollinen. Mikäli epäilet sähkön aiheuttaneen laitevian, lähetä meille vahinkoilmoitus.

Voit itse päättää, haluatko hakea korvausta meiltä vai suoraan vakuutusyhtiöltäsi.

Jos sähkökatko taas johtuu kanta- tai alueverkon viasta tai jostain muusta, johon emme voi vaikuttaa (esim. viranomaismääräykset energian säännöstelystä), vakiokorvausta ei tipu. Sori siitä

Tuleeko tykkytalvi?

Tiedätte tykkylumen? Se on se kun turistit kehuvat maiseman olevan “kuin postikortti”. Me emme suhtaudu asiaan yhtä romanttisesti, vaikka pohjoista estetiikkaakin kyllä arvostamme. Se vain tietää yleensä myös runsaasti vikoja sähköverkossa.

Kuluva talvi on ollut tässä suhteessa toki rauhallinen, mutta on hyvä muistaa, että tykkylumen sesonkiaikaa on vielä jäljellä. Ongelmia voi ilmetä hyvin vielä helmi-maaliskuussakin.

Koitamme tietysti varautua. Metsissä olevat pylväslinjat eli ns. johtokadut on putsattu puustosta ja asentajamme alkavat kopistella johtoja, lähipuita ja pylväitä puhtaiksi sitä mukaa kun tykkylumi alkaa kertyä.

Lumen alla linjalle taipuvia puita poistetaan sekä metsäkoneilla että metsurien käsityönä.

Tästä päästäänkin asiaan, josta olemme koittaneet pitää ääntä viime aikoina kovastikin: investoimme parhaillaan isosti säävarmempaan verkkoon, jotta katkot vähenisivät ja lyhenisivät. Ilmakaapeleita kaivetaan maahan ja vikapaikannukseen lisätään “älyä”, muun muassa.

Jatkossa taajamissa tavoiteaika on maksimissaan 6 tunnin keskeytykset, ja asemakaava-alueen ulkopuolella sähköt saavat olla poikki enintään 36 tuntia.

Vilkaisehan vielä miten sähkökatkoihin voi varautua.