Miksi säävarmassa sähköverkossa katkeaa sähkö?

Lähellä olevaa sähköverkkoa kaapeloitiin kesällä maan alle, mutta kovalla tuulella sähköt katkesivat silti. Miten se voi olla mahdollista? Eikö maakaapelointi takaa sitä, että verkko on varmasti turvassa säältä?

Yleisimpiä syyllisiä sähkön katkeamiseen ovat myrskyn aikana avojohdolle kaatuneet puut tai erityisesti tykkylumien aiheuttamat lumikuormat. Toimitusvarmuuden parantamiseksi sähköverkkoa onkin kaapeloitu ja rakennettu turvaan sään aiheuttamilta ongelmilta jo vuosien ajan. Investoinnit on tehty vaiheittain aloittaen taajamista ja edeten haja-asutusalueille.

Tällä hetkellä taajamien sähköverkot alkavat olla toimitusvarmoja ja verkkoinvestoinnit kohdistuvat haja-asutusalueille. Siellä varmistetaan verkko-osuuksia, joiden piirissä on paljon asiakkaita tai joissa siirretään suuria tehoja.

Vaihtelevissa maisemissa toimitusvarman verkon rakentaminen on poikkeuksellisen haastavaa. Etäisyydet ovat pitkät ja asutus harvaa. Rakentamisen on oltava taloudellista ja otettava huomioon toimitusvarmuustavoitteiden lisäksi ympäristön vaatimukset sekä kasvava sähkön tarve.

Varmin tapa saada sähköjohdot säältä turvaan on kaivaa ne maan alle. Mutta se ei ole ainoa, eikä edullisin keino, ainakaan maaseudulla. Kallioiseen maahan kaapelin kaivaminen 70 cm syvyyteen ei ole taloudellista eikä järkevää.

Säävarma verkko on muutakin kuin maakaapelointia

Haja-asutusalueella säävarmaa verkkoa rakennetaan tarkkaan harkiten ja eri tekniikoita käyttäen. Ratkaisujen on oltavat toimivia mutta taloudellisia.

Maakaapeloinnin lisäksi metsässä olevia ilmajohtoja siirretään teiden varsille, jossa niiden huoltaminen ja mahdollisten vikojen paikantaminen on helpompaa. Avomaalla olevien hyväkuntoisten ilmajohtojen uusimisella ei ole vielä kiirettä, sillä niitä eivät puut uhkaa myrskylläkään.

Edullisempaa 1 kV tekniikka käytetään mahdollisuuksien mukaan korvaamaan pienitehoisia keskijänniteilmajohtoja. Lisäksi rakennetaan automaatiota ja kauko-ohjattavia kytkinlaitteita, joiden avulla viat pystytään paikantamaan ja sähköttömiä alueita rajaamaan pienemmiksi nopeammin.

Mistä sähkökatkot johtuvat?

Säävarmassa verkossa ilmenevä sähkökatko johtuu siitä, että sähkö käyttää matkallaan sähköasemalta käyttäjälle erilaisia verkkotekniikoita.

Verkko-osuuden pituus on kymmeniä kilometrejä. Osa matkasta taittuu maakaapelia pitkin, mutta osa matkasta kulkee vielä metsissä, pellolla tai tien varressa ilmajohtoa pitkin. Kun ilmajohtoon tulee vika, sähköntoimitus loppuu koko verkko-osuudella eli sähköt katkeavat myös kaapeloidussa osuudessa.

Osittainenkin verkko-osuuden kaapelointi auttaa kuitenkin vähentämään sähkökatkojen määrää ja lyhentämään katkojen kestoa, koska silloin osuudella on vähemmän vikaherkkiä kohtia.

Vaikka vahingot ovat harvinaisempia teiden varsilla olevissa ilmajohdoissa, myrskyvahinkoja voi silti sattua. Onneksi niiden korjaus on taloudellisempaa ja korjausaika selkeästi lyhyempi kuin keskellä metsää kulkevalla ilmajohdolla.

Muutamia numerofaktoja PKS Sähkönsiirron verkosta

Verkon rakentamiskustannukset

• ilmajohto 35 000 e/km
• maakaapelointi 60 000 e/km

Sähköverkkoinvestoinnit vuonna 2022 noin 32 miljoonaa euroa.

Maakaapeloinnin kehitys

vuonna 2020

• Ilmajohtoa 80 %
• Maa- ja vesikaapelia 20 %

vuonna 2036

• Ilmajohtoa 30 %
• Maa- ja vesikaapelia 70 %

Koko sähköverkossa on tällä hetkellä

• maakaapelia 4 400 km
• Ilmajohtoa 18 200 km

Sähköverkon pituus 258 m/asiakas