PKS Sähkönsiirto pyrkii kohtuullistamaan siirtomaksuja esittämällä lakimuutosta
PKS Sähkönsiirto esittää muutoksia sähköverkon toimitusvarmuutta koskevaan lainsäädäntöön, jotta asiakkaiden sähkönsiirtomaksujen korotuspaineita voitaisiin pienentää.
Yhtiö ehdottaa toimitusvarmuusvaatimusten siirtämistä vuodesta 2036 vuoteen 2044 sekä enimmäiskatkoajan pidentämistä harvaan asutulla maaseudulla nykyisestä 36 tunnista 72 tuntiin. Katkojen pidempi sallittu kesto poikkeusoloissa koskettaisi noin 6000 käyttöpaikkaa, kun PKS Sähkönsiirrolla on asiakkaita yhteensä noin 86 000.
– Haluamme pitää sähkönsiirtomaksut asiakkaillemme mahdollisimman kohtuullisina. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan jätä juuri vaihtoehtoja, vaan pakottaa tekemään kiireellä investointeja, jotka näkyvät suoraan asiakkaiden maksuissa, sanoo PKS Sähkönsiirron toimitusjohtaja Sami Kervinen.
Siirtomaksuihin jopa 83 % korotus
Sähkönjakelun toimitusvarmuuslaki edellyttää, että vuoden 2036 loppuun mennessä sähkökatko saa kestää taajamassa enintään kuusi tuntia ja haja-asutusalueilla enintään 36 tuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa laajoja maakaapelointeja ja muita mittavia verkkoinvestointeja alueilla, joilla asiakkaita on vähän mutta sähköverkkoa paljon.
– Meidän toimialueellamme suuri osa verkosta sijaitsee maaseudulla, Kervinen huomauttaa.
Nykyisen lain mukaiset investoinnit rahoitetaan kokonaan sähkönsiirtomaksuilla. Yhtiön laskelmien mukaan nykyisten vaatimusten toteuttaminen voisi johtaa siihen, että asiakkaiden maksamat siirtomaksut nousisivat pitkällä aikavälillä jopa yli 83 prosenttia nykyisestä.
– Suomessa puhutaan paljon alueellisesta tasa-arvosta. Nykyinen lainsäädäntö tekee kuitenkin juuri päinvastoin: maaseudun asiakkaat joutuvat maksamaan suhteellisesti enemmän, jotta kaikkialla saavutettaisiin samat toimitusvarmuustavoitteet samalla aikataululla, Kervinen korostaa.
Sähköverkko on Itä-Suomen kasvun edellytys
Sähköverkon merkitys kasvaa jatkuvasti yhteiskunnan sähköistyessä.
Yhtiö huomauttaa, että sähköverkkoon on investoitava nyt ja tulevaisuudessa, jotta Itä-Suomeen voidaan saada uusia työpaikkoja, yrityksiä ja puhtaan siirtymän investointeja.
– Jokainen euro, joka käytetään liian kiireiseen rakentamiseen, on pois muusta verkon kehittämisestä. Sen sijaan haluamme käyttää asiakkaiden maksamat eurot ensisijaisesti sähköverkon kapasiteetin, toimitusvarmuuden ja alueen kasvun mahdollistamiseen, Kervinen toteaa.
Vaihtoehtona pienemmät siirtohinnat
Sami Kervisen mukaan kyse ei ole siitä, jätetäänkö sähköverkkoja kehittämättä. Yhtiö investoi verkkoonsa myös tulevaisuudessa, mutta investointeja voitaisiin tehdä maltillisemmin ja pidemmällä aikavälillä niin, että hinnankorotukset eivät olisi niin suuret tai siirtomaksu jopa pienenisi.
– Pitäisi kysyä, mikä on asiakkaan näkökulmasta järkevää. Onko parempi maksaa huomattavasti korkeampia siirtomaksuja vai hyväksyä se, että poikkeuksellisen kovan myrskyn jälkeen sähkökatko voi harvaan asutulla alueella kestää joskus pidempään?
