Miksi sähkönsiirtoyhtiö on olemassa?

|
23.1.2025 10:08

Mökki talvisessa maisemassa

Lyhyt vastaus: ilman meitä koittaisi pimeys. Mutta koska kerrankin on tilaa jaaritella, ohessa pidempi versio.

Katsellessaan ilmalämpöpumpun miellyttävässä lämmössä televisiota ja / tai matkapuhelimen näyttöä ihminen helposti unohtaa, etteivät 230 elämää helpottavaa volttia ole automaatio.

Sen sijaan, jos valot laitteissa ovat sammuneet ja pakastimen oven alta lirkettää sulanutta marjamehua tammiparketille talvisen tykkylumitilanteen aiheuttaman sähkökatkon seurauksena, asia usein juolahtaa mieleen.

Sähkönsiirtoyhtiön toiminta nykymuodossaan tähtää siihen, että ei ehtisi juolahtaa.

Laki säätää, me tottelemme

Suomessa sähkönsiirto ja sähkömyynti on eriytetty lakisääteisesti tyystin toisistaan. Sähkönsiirrosta ja verkosta huolehtivat siis eri yhtiöt kuin sähkön myymisestä.

Emme saa käyttää edes yhteistä asiakasrekisteriä, rapsujen uhalla.

Äkikseltään tämä tuntuu perin merkilliseltä. Mutta lainsäätäjän vilpitön tavoite on ollut suojella asiakasta: nyt voit ostaa sähkösi miltä yhtiöltä ikinä haluat, ja siirtoyhtiön on se sinulle siirrettävä.

Vaikka siis sähköverkkotoiminta sinänsä on ns. luonnollinen monopoli (koska päällekkäisten sähköverkkojen rakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa), lailla estetään käytännössä kartellien syntyminen sähkönmyyntiin.

Sähkönsiirtoyhtiöitä on Suomessa noin 80 kappaletta. Jokainen niistä toimii tarkasti omalla tontillaan – siis ihan sanatarkasti maantieteellisellä tontillaan ja vastaa siitä, että oma sähköverkko pysyy kunnossa. Se on paitsi meidän kaikkien arkielämää koskettava juttu, myös kansalliseen turvallisuuteen keskeisesti linkittyvä asia.

Karttakuva PKS Sähkönsiirron verkkoalueesta

Vaikka säännöt ovat kaikille samat, ovat siirtoyhtiöiden toiminta-alueet keskenään hyvinkin erilaisia.

Jos jotakin Suomessa meidän korkeuksillamme piisaa, niin välimatkoja.

Meillä PKS Sähkönsiirrolla on hallittavanamme 22 000 kilometriä jakeluverkkoa ja savuja on harvemmassa kuin ruuhkaisemmassa Suomessa.

Sähkölinja metsän keskellä

Jollakin satunnaisella 100 metrin sähköverkon pätkällä saattaa olla pääkaupunkiseudulla useampi kymmenen liittymäasiakasta, meillä ei vielä ensimmäistäkään. Tämä asettaa tietysti paineita myös hinnoitteluun: paljonko asiakkailta on kerättävä rahaa, jotta verkko saadaan lakisääteisesti pidettyä kunnossa ja muutkin velvoitteet täytettyä?

Laki nimittäin sanelee paljon muutakin. Itse asiassa, tällä alalla on hyvin vähän sellaista, josta ei jotakin lakikirjassa mainittaisi. Esivallan taholta meitä velvoitetaan muun muassa seuraaviin:

1. Olemme lakisääteisesti velvollisia pitämään omistamamme jakeluverkon kunnossa, niin etteivät valot pääse sammumaan kansakunnan plafondeista tai viime kesän marjasaalis sulamaan pakastimen sammuttua. Kun petäjä kaatuu piuhojen päälle, meidän varikolla aletaan pujottaa pikaisesti päälle työhaalaria.

Sähkölinjan päälle kaatunut puu

2. Velvollisuutemme on myös mitata paljonko sähköä itse kunkin asuntoon, kesämökkiin tai muuhun liittymään toimitetaan, jotta sähkönmyyjä osaa sitten laskuttaa oikein. Itse he eivät mittausta tee, koska laki ei salli. Ja mittarit on meillä.

Sähkömittaria asennetaan asiakkaan sähkökeskukseen

3. Lisäksi esivalta on velvoittanut siirtoyhtiöt, kuten meidät, rakentamaan jakeluverkoistamme säänkestävämpää ja toimintavarmempaa vuoteen 2036 mennessä. Siirtoyhtiöiden on pitänyt toimittaa aikanaan viralliset suunnitelmat viranomaisille. Sama viskaali valvoo, että me aikuisten oikeasti myös toteutamme suunnitelmamme.Siksi mekin esimerkiksi kaivamme nyt oikein urakalla maahan kaapeleita maahan niistä pylväistä, joita maamme korpijotoksille on viimeisen sadan vuoden aikana pysytetty.

Sähkökaapelia asennetaan maan alle

Se siinä maksaa

Sitä ei kellekään tarvinne erikseen ryhtyä uskottelemaan, että tänä päivänä mikään ei ole ilmaista, ei edes sähköverkon kunnossapito ja kehittäminen. Uudistukset, tekniikka ja miestyötunnit maksavat. Siksi me perimme siirtomaksua.

Perimämme maksut ovat tarkasti Energiaviraston valvovan silmän alla. Jos yritämme vetää välistä, saamme sapiskaa. Emme pidä sapiskasta, joten emme vedä.

Lopulta sähkönsiirtoyhtiö tekee sen, mitä me kaikki: jotakin, jota kukaan ei huomaa, mutta jota ilman kaikki romahtaa.

Sähkö on sähköä, mutta siirtäminen on taidetta. Sanokoot tuolla PKS Oy:n puolella mitä haluavat.