Luonto saa ottaa omansa, mutta ei sähkölinjoja
Luonto pyrkii jatkuvasti ottamaan sähkölinjalle raivatun tilan takaisin. Me emme kanna siitä luonnolle kaunaa, mutta emme voi myöskään antaa sille periksi: jos oksa tai kokonainen puu nappaa kiinni sähkölinjaan, siitä aiheutuu poikkeuksetta monenlaista päänsärkyä.
Aseemme on jakeluverkon kausiraivaus. Sitä toteutetaan tarkan kunnossapito-ohjelman mukaisesti niin, että joka vuosi pien- ja keskijännitejohtojen alta raivataan 3000 kilometrin verran metsää ja vesakkoa.
Kymmenet ammattilaiset tekevät työtä varmistaaksemme, että sähkö kulkee luotettavasti kotiisi säällä kuin säällä. Tämä on jakeluverkon kunnossapidon näkyvin osa, ja ymmärrämme sen herättävän usein kysymyksiä maanomistajissa.
Koetamme seuraavassa vastata niistä yleisimpiin.
Miksi juuri nyt ja miksi minun maillani?
Raivaustyöt eivät ole satunnaisia, emmekä tee niitä piruillaksemme, vaan ne perustuvat tarkkaan kunnossapito-ohjelmaan.
Kuuden vuoden kierto:
Keski- ja pienjänniteverkon johtokadut rassataan säännöllisesti puhtaiksi kasvustoista kuuden vuoden välein, 3000 kilometriä per vuosi. Tämä kierto on mitoitettu niin, ettei puusto ehdi kasvaa liian lähelle sähkölinjoja ja aiheuttaa vaaraa.
Kierron pituutta tarkkaillaan jatkuvasti. Tulevia kohteita kartoitetaan sekä maastotarkastuksilla että ilmakuvauksilla. Lisäksi raivatut alueet tarkastetaan maastokäynnein ja lentämällä vuoden kuluttua raivauksesta.
Johtokadun leveys:
Keskijänniteverkolla ”sähköyhtiön käyttöoikeusalue” eli johtokatu on tyypillisesti 10 metriä leveä (viisi metriä linjan keskilinjasta molempiin suuntiin). Vuosien saatossa osa johtokaduista on kuitenkin saattanut kaventua, kun taimia ei ole aiemmin poistettu riittävän tehokkaasti. Jo parin raivauskierron väliin jääminen tekee taimikosta nopeasti ongelmallisen puuston.
Vierimetsän hoito:
Tarpeen mukaan teemme myös vierimetsän hoitoa, eli poistamme johtokadun ulkopuolelta linjalle vaarallisia puita. Tämä tapahtuu aina yhteistyössä ja sopimalla maanomistajan kanssa.
Ammattilaiset asialla
Kausiraivauksissa meillä on viisi julkisen kilpailutuksen kautta valittua urakoitsijaa, joiden lipun alla maastotöitä tekee vuosittain 40–50 henkeä.
Metsureiden löytäminen on nykyään valtakunnallinen haaste, eikä parannusta ole näköpiirissä. Alalle ei tule riittävästi uusia tekijöitä, ja kokenut kaarti eläköityy. Siksi urakoitsijoidemme tiimit ovat usein kansainvälisiä.
Vaikka työvaatteissa lukee tutun paikallisen urakoitsijan nimi, voi tekijä siis olla kokenut ammattilainen vaikkapa Baltiasta. Älä kuitenkaan anna sen hämätä – saha puhuu aina samaa kieltä, kun sahuri on alansa ammattilainen.
Urakoitsijoilla on omat työvaatteensa ja aina mukanaan henkilökortti. Olemme myös ohjeistaneet, että työmaalla on oltava aina suomea taitava henkilö joko paikan päällä tai puhelimen päässä tavoitettavissa.
Selkeät säännöt ja maanomistajan oikeudet
Toimintaamme, ja samalla myös urakoitsijoittemme toimintaa, ohjaavat tarkat laatu- ja turvallisuusvaatimukset.
Työn laatu:
Urakoitsijoilla on yksityiskohtaiset ohjeet oikeastaan kaikesta. Kuten esimerkiksi kantojen enimmäiskorkeudesta (10 cm), harusten raivauksesta ja mistäpähän vielä. Myös työskentelyajat on määritelty, erityisesti asutusten lähellä koneita käytettäessä.
Pihapiirit ja viljelykset:
Piha-alueilla noudatetaan aina erityistä tarkkuutta. Otamme huomioon hedelmäpuut, pensaat ja muun pihakasvillisuuden. Vuoropuhelua maanomistajien kanssa käydäänkin eniten juuri pihapiireissä, ja pyrimme aina perustelemaan toimenpiteet sähköturvallisuudella.
Muistathan, että maanomistajan ei tule turvallisuussyistä koskaan tehdä itse raivaustöitä sähkölinjojen lähellä.
Raivatun puun omistus:
Kaikki raivattu puuaines ja oksat ovat maanomistajan omaisuutta. Taajamissa, pihoilla sekä teiden ja ojien varsilla noudatamme erillisiä siistimisohjeita.
Miten tiedän raivaajien saapuvan?
Pyrimme viestimään tulevista töistä mahdollisimman monikanavaisesti, jotta tieto tavoittaisi maanomistajat hyvissä ajoin.
- Verkkosivujemme Urakkakartta: Ajantasaisin tieto tulevista raivausalueista löytyy aina nettisivuiltamme.
- Asiakaslehti ja paikallismediat: Ilmoitamme töistä myös asiakaslehdessämme sekä paikallislehtien ja radion kautta.
Tiedostamme, että kaikkia ei tavoiteta digitaalisten kanavien kautta. Itse asiassa ihan kaikkia on mahdotonta tavoittaa mitään kautta.
Yksi haaste tässä on maanomistajatietojen ajantasaisuus. Esimerkiksi puhelinnumeroita meillä ei ole kaikille tiedossamme, ja toisaalta maanomistus on usein saattanut siirtyä vaikkapa perikunnille tai metsäyhtymille, joiden edustajat asuvat toisella paikkakunnalla.
Pyrimme kuitenkin kehittämään viestintäämme jatkuvasti – meidänkin työmme on sitä helpompaa, mitä paremmin tieto kulkee. Hyviä ideoita otetaan vastaan!
Hätä ei lue lakia – ilmoita vaarallisesta puusta!
Jos havaitset sähkölinjalle välitöntä vaaraa aiheuttavan puun, kuten pahasti kallistuneen tai lahonneen rungon, ilmoitathan siitä meille viipymättä.
Nopeimmat tavat ilmoittaa ovat:
