Itäsuomalaiset sähköverkkoyhtiöt ehdottavat jatkoaikaa säävarman verkon rakentamiseen
Itä-Suomen sähköverkkoyhtiöt Järvi-Suomen Energia, Kymenlaakson Sähköverkko, PKS Sähkönsiirto ja Savon Voima Verkko tekevät yhteistyötä R4-nimen alla. Yhtiöillä on noin kymmenesosa Suomen asiakkaista, mutta lähes neljäsosa koko maan jakeluverkon pituudesta. R4-yhtiöt investoivat alueen verkkoihin yhteensä noin 150 miljoonaa euroa vuodessa ja kehittävät yhteisellä ILO-hankkeella (Itä-Suomeen luodaan olosuhteita) sähköverkon kapasiteettia, alueen elinvoimaa ja puhdasta siirtymää.
Sähkömarkkinalaki edellyttää, että koko jakeluverkko täyttää toimitusvarmuuskriteerit viimeistään vuonna 2036. Yhtiöt esittävät, että säävarmuusvelvoitteen siirtymäaikaa pidennetään vuodesta 2036 vuoteen 2044 ja haja-asutusalueiden sallittua keskeytyksen kestoa muutetaan poikkeus- ja suurhäiriötilanteissa 36 tunnista 72 tuntiin. Myös alituottojen eli investointien kustannusvaikutusten siirtäminen valvontajaksojen yli mahdollistaisi vakaamman ja ennustettavamman siirtohinnoittelun. Tavoitteena on rytmittää välttämättömät investoinnit järkevästi ja estää kustannuspiikki harvaan asutuilla alueilla.
”Jos muutokset toteutuvat, vuosittaiset investointikustannukset voivat pienentyä lähes puoleen meidän kaltaisilla toimialueilla tinkimättä tavoitteesta rakentaa säävarma ja kapasiteetiltaan kasvava verkko. Ilman muutoksia itäsuomalaiset asiakkaat maksavat kohtuuttomia siirtohintoja alueilla, joissa hinnat ovat jo nyt Suomen korkeimpia”, toteavat yhtiöiden toimitusjohtajat.
Taajamissa säävarmuustyö on pitkällä tai jo tehty, ja rakentaminen painottuu nyt haja-asutusalueille, joissa verkkometrejä on paljon asiakasta kohti ja väestö samalla harvenee. Tämä kasvattaa hukka-investointien riskiä, ellei aikataulua päivitetä.
Suomalaiset sähkönsiirtoyhtiöt toimivat hyvin erilaisissa olosuhteissa, mutta niitä valvotaan samoilla periaatteilla. Aikataulujoustot ovat kohtuullisia ennen kaikkea alueellisen yhdenvertaisuuden kannalta. Yhtiöiden mukaan ratkaisut voidaan tehdä vielä tämän vuoden aikana, jotta Itä- ja Kaakkois-Suomen puhtaan siirtymän hankkeet pääsevät liikkeelle ilman, että asiakkaille koituu kohtuuttomia lisäkustannuksia.
”Itä-Suomi tarvitsee verkkokapasiteettia nyt – ei vasta vuosikymmenen lopussa. Sääntelypäivitys, joka mahdollistaa ennakoivan rakentamisen ja huomioi varautumisen poikkeusoloihin, on sekä kasvun että huoltovarmuuden edellytys”, tiivistävät yhtiöiden toimitusjohtajat.