Asiakkaita kuullaan toukokuun ajan
Normaali ihminen suunnittelee tulevaisuuttaan lähinnä seuraavaan viikonloppuun. Meidän on mietittävä hieman pidemmälle. Ihan jo lainkin velvoittamina.
Maailma muuttuu kovaa vauhtia. Se asettaa jatkossakin haasteita verkkoyhtiöille. Lisäksi omat haasteensa meille asettaa sähkömarkkinalaki.
Yksi lain vaatimus verkkoyhtiöille on kahden vuoden välein tehtävä sähköverkon kehittämissuunnitelma, jossa yhtiöt esittävät, kuinka aikovat muuttuvan maailman sähköntarpeeseen vastata.
Teemme suunnittelua jatkuvasti toki muutenkin. Tämä virallinen suunnitelma onkin lähinnä valvontakomponentti, jolla Energiavirasto valvoo meitä verkkoyhtiöitä.
Suunnitelman aikajänne on sähkönkulutuksen ennusteen osalta kymmenen vuotta, mutta verkon huollon ja rakentamisen osalta aina vuoteen 2036 saakka. Se on lainsäätäjän meille antama takaraja, johon mennessä verkon on oltava ”säävarma”: taajamissa sähkökatkot saavat kestää vain 6 tuntia, taajamien ulkopuolella 36 tuntia.
Meidän suunnitelmamme tälle vuodelle on nyt valmistunut. Laitoimme sen kuultavaksi myös teille, asiakkaillemme. Keräämme kommentteja 1.5–7.6.2026 välisen ajan, käymme ne läpi ja teemme viimeiset viilaukset suunnitelmaan kesäkuussa. Lopullinen suunnitelma on toimitettava Energiavirastoon kesäkuun loppuun mennessä.
Mitä suunnitelma pitää sisällään?
Se tässä on helppoa, että meidän ei itse tarvitse ryhtyä keksimään suunnitelman sisältöä – siitä määrätään tarkasti laissa ja asetuksissa.
Kansien välistä on löydyttävä seuraavan kymmenen vuoden ajalle arvio muun muassa siitä, miten sähkökulutus verkkoyhtiön alueella tulee kehittymään. Lisäksi on kerrottava, miten kehitykseen aiotaan yhtiössä vastata.
On myös oltava suunnitelma siitä, miten sähköverkon toimitusvarmuutta aiotaan parantaa: rakennetaanko uutta verkkoa vai korjataanko vanhaa? Vai onko vastaus ”joku muu, mikä” (sähkömarkkinalain mukaanhan verkon on oltava vuoteen 2036 mennessä siinä kunnossa, että taajamissa sähkökatkot kestävät enintään 6 ja taajaman ulkopuolella enintään 36 tuntia).
Mikä siinä maksaa?
Viimeisimpänä vaan ei vähäisempänä suunnitelmasta on löydyttävä verkkoyhtiön ajatus siitä, millä rahalla edellä mainitut asiat toteutetaan.
Se on toisaalta helppoa: rahat laskuun tulevat aina viime kädessä asiakkailtamme, eli teiltä. Toisaalta taas, tässäkin meidän on toimittava sähkömarkkinalain ja Energiaviraston ohjeistusten mukaisesti: verkkomaksuja emme voi mielivaltaisesti nostaa, vaan pasianssi uuteen investoinnin ja vanhan kunnostamisen välillä on pelattava olemassa olevalla budjetilla.
Oman kertoimensa antaa se, että PKS Sähkönsiirto toimii laajalla ja harvaan asutulla alueella. Tämä tarkoittaa, että johtoja on paljon per asiakas, eli ylläpidon ja lakisääteisten investointien maksajiakin on vähemmän.
Tällöin hintatasokin nousee väistämättä korkeammaksi kuin monella ns. kaupunkiverkkoyhtiöillä, jolla samassa parinkymmenen metrin piuhanpätkässä saattaa roikkua parikymmentä asiakkaita. Kun taas meillä verkkoa on reilut 260 metriä per asiakas, noin keskimäärin.
Mihin investoinnit menevät?
Verkko on vähän niin kuin perunamaa: hoitamattomana se kasvaa umpeen ja lakkaa tuottamasta potakkaa pöytään.
Kehittämissuunnitelmassa kuvaamme, miten huollamme ja rakennamme verkkoa seuraavan vuosikymmenen aikana. Vanhentuvaa ilmajohtoverkkoa korvataan säävarmalla maakaapeloinnilla tai linjoja siirretään metsistä tienvarsille huollon helpottamiseksi. Investointeja tehdään myös automaatioon, jotta vikatilanteet voidaan rajata ja paikantaa etäyhteyksien avulla ilman, että asentajan tarvitsee etsiä vikaa lumihangessa kilometrikaupalla.
Edellä mainitut ovat jokapäiväistä leipää. Mutta lisäksi tulevaisuutta ajatellen resursseja on suunnattava verkon vahvistamiseen alueilla, joille ennakoidaan esimerkiksi uutta teollisuutta tai asutusta, jotta sähkönsaanti ei muodostu elinvoiman pullonkaulaksi.
- Säävarmuus ja harva asutus: Kun tykkylumi painaa ja puita kaatuu linjalle, verkon on joko kestettävä tai vian on löydyttävä älykkäästi ilman, että asentaja joutuu hiihtämään koko maakuntaa läpi.
- Hajautettu tuotanto: Miten verkko kestää sen, että jokainen aurinkopaneeli ja pientuulivoimala haluaa syöttää virtaa takaisinpäin.
- Yhteiskunnan sähköistyminen: Sähköautojen lataaminen ja lämpöpumppujen yleistyminen vaativat verkolta enemmän kantokykyä kuin mihin se on alkujaan suunniteltu.
- Teollisen mittakaavan ennakointi: Riittääkö verkon kapasiteetti, jos alueelle sijoittuu uusi datakeskus tai muu suuri teollinen toimija?
- Elinvoima ja energiansaanti: Häiriötön energiansaanti luo samalla pohjaa uusille työpaikoille ja investoinneille.
Jätä kommenttisi suunnitelmaan!
Loppujen lopuksi (tämänkin) kehitystyön tavoitteena on, että asiakas voi unohtaa koko sähköverkon olemassaolon.
Sen verran haluaisimme nyt kuitenkin häiritä, että toivoisimme ehdottomasti kuulevamme myös teidän, asiakkaidemme, ääntä asiassa! Kehittämissuunnitelmamme on nyt kuulemiskierroksella. Kyselyn päätteeksi voit halutessasi osallistua myös hotelliyön arvontaan Bomballa.
Edelliseen suunnitelmaamme kaksi vuotta sitten saimme kommentteja yli 2300 henkilöltä, yhteistyökumppanilta ja sidosryhmien edustajilta. Yksittäisiä reaktioita kertyi 13 622 kappaletta.
Menisikö tänä vuonna ennätys rikki?
Tutustu koko kehittämissuunnitelmaan
